Nekropoli - Porkka Volmari
 
 
Finnish (Suomi)Russian (CIS)

Haku

Mitä mieltä tarvitseko antaa suomen hautausmaille juridinen asema ja palauttaa entiselleen?
 

Porkka Volmari

   
 Voimari Porkka  
  2007 

 
 
 

Volmari Porkka 1854-1889

Volmari PorkkaVuonna 1854 syntynyt suursaarelaisen kalastajaperheen poika Volmari Porkka oli yksi aikansa johtavia kansanrunouden ja suomalaisugrilaisten kielten tutkijoita. Kotona Suursaaren Kiiskinkylässä vietetyn lapsuuden jälkeen hän kävi koulunsa Loviisassa ja Porvoossa. Volmari Porkka kirjoitti ylioppilaaksi Porvoon lukiosta vuonna 1872, valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1877 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1885.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimeksiannosta suorittamillaan runonkeruumatkoilla Volmari Porkka keräsi talteen pääosan Inkerin itkuvirsistä ja huomattavan joukon alueen muuta kansanrunoutta.

Elämänkerran kiehtovimpia jaksoja ovat Porkan autenttiset muistiinpanot Inkeristä ja kaukaa Venäjältä, matkoista ja tapahtumista taikauskoisen ja ennakkoluuloisen kansan parissa.

Nerokkaan kielimiehen ja tutkijan elämä sammui kohtuuttoman varhain, vain 35 vuoden iässä. Aikalaiset muistavat hänet tieteen marttyyrinä, jonka hautapaikka muistopatsaineen Suursaaressa muodostui vapauden, kansallistunteen ja isänmaanrakkauden symboliksi.

Volmari Porkka

Useita Suursaari-aiheisia teoksia kirjoittanut Risto Anttila on Porkan syntymän merkkivuoden kunniaksi julkaissut kattavan kirjan Suursaaren suuresta pojasta.
Suursaaren Kiiskinkylässä vietetyn lapsuuden jälkeen Volmari Porkka kävi koulua Loviisassa ja Porvoossa. Äidinkieleltään suomenkielinen poika oppi kouluvuosinaan täydellisen ruotsinkielen taidon. Porkka kirjoitti ylioppilaaksi Porvoon lukiosta vuonna 1872. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi 1885.
Lyhyen elämänsä aikana Porkka ennätti hankkia häikäisevän kielitaidon. Risto Anttila on selvityksissään päätellyt, että Porkka hallitsi kuutta, seitsemää kieltä.


Lainaa Loviisan Säästöpankista

Suursaarelaiset muistavat Porkan ensimmäisenä yliopistoon ja akateemiselle uralle yltäneenä saarelaisena. Hänen esimerkkinsä kannusti monia muita suursaarelaisia opintielle.
Tuohonkin aikaan opiskelijan elämä oli taloudellisesti tiukkaa.
-Porkka otti lainaa opintoihin mm. Loviisan Säästöpankista. Saarelaiset takaisivat lainan. Rahat kuitenkin loppuivat jo toisena opiskeluvuotena ja näytti jopa siltä, että hän joutuu keskeyttämään opinnot. Pankista ei enempää irronnut. Onneksi Sakari Topelius sai järjestettyä Porkalle kotiopettajan töitä. Noiden tulojen avulla hän pystyi taas jatkamaan opiskelua, arkistoja tarkasti tutkinut Anttila kertoo.
Yliopistomaailma oli Porkan opiskeluvuosina pitkälti ruotsinkielinen. Porkasta kehkeytyikin innokas suomalaisuusaatteen kannattaja.
-Hän ei kuitenkaan ollut mikään kärjistäjä eikä ajautunut ristiriitoihin, kuten monet muut, Anttila sanoo.
Volmari Porkka oli käynnistämässä kansansivistystyötä Uudellamaalla ja ajoi suomen- ja ruotsin kielten tasa-arvoa ylioppilaskunnan piirissä. Sama pyrkimys oli hänen perustamallaan Uusmaalaiset Suomenmieliset-yhdistyksellä, jota voidaan pitää Eteläsuomalaisen osakunnan ituna. Porkka oli myös yksi kulttuurilehti Valvojan perustajia. Ehtipä hän perustaa kansakoulunkin kotisaarelleen.

Ainutlaatuinen kuvaus saaresta

Valvoja-lehdessä vuonna 1881 ilmestynyt Volmari Porkan kirjoittama Kuvaelmia Suursaaresta on merkittävin 1800-luvulla julkaistu Suomenlahden ulkosaarten luontoa ja elinkeinoja kuvaava dokumentti. Se on proosamuotoon kirjoitettu runo, joka realistisesti ylistää rakasta kotisaarta, sen luontoa, esi-isien työtä ja saaren asukkaiden elämänuskoa ja elämäntapaa heidän ponnistellessaan leipänsä edestä ankarissa oloissa.
Samassa lehdessä 1885 julkaistu Volmari Porkan kokoama Suomalaisia merisanoja on myös arvokas näyte 1800-luvun Suursaaren murteesta ja saariston asukkaiden käyttämästä merenkulun termistöstä.
Erittäin merkittävän työn Porkka teki keräämällä talteen pääosan Inkerin itkuvirsistä.
-Niitä ei tuohon aikaan osattu arvostaa ja esimerkiksi Elias Lönnrot oli sitä mieltä, että itkuvirsiä ei juuri kannattanut tallentaa. Niiden arvo tajuttiin vasta sata vuotta myöhemmin, Risto Anttila kuvaa.

Tuberkuloosi iski Venäjällä

Porkka ennätti myös tehdä tutkimusmatkan Volgan mutkan alueella asuvien suomalaisugrilaisten tseremissien pariin. Tuolta matkalta Porkan oli kuitenkin lähdettävä takaisin Suomeen. Keuhkotauti oli vienyt kunnon kovin heikoksi. Lisäksi Porkka oli ehdolla Helsingin yliopiston suomen kielen lehtoriksi. Tuohon virkaan hänet valittiinkin 1886. Hän joutui kuitenkin lähtemään Saksaan hoidattamaan tuberkuloosiaan. Parin vuoden oleskelu saksalaisessa ilmanalassa paransikin etevän tiedemiehen melko hyvään kuntoon, vaikka tuberkuloosi olikin vielä tuohon aikaan arvoitus ja hoito perin tehotonta.
Vuonna 1889 Helsinkiin iski raju influenssaepidemia. Porkan tuberkuloosin heikentämä perusterveys ei kestänyt influenssaa, vaan hän kuoli vain 35-vuotiaana.
Volmari Porkka haudattiin kotisaaren multiin. Hänen hautapaadestaan tuli kielitieteilijöille lähes pyhiinvaelluskohde. Eteläsuomalaisen osakunnan jäsenet tekivät joka kesä retken hautapaadelle. Sen ääressä pidettiin puheita ja muisteltiin ihailtua tiedemiestä.
-Usein jonkun kuuluisan henkilön kohdalla on niin, että toiset kehuvat, toiset haukkuvat. Volmari Porkkaa ihailivat kuitenkin kaikki, Risto Anttila kertoo. Kuuluisan hautapaaden nykykunnosta Anttilalla ei ole varmaa tietoa.
-Itse en sitä löytänyt käydessäni saarella kymmenkunta vuotta sitten. Voi olla, että saaressa on tarvittu kivijalkoja.

Venäjä. Suomenlahti. Suursaari.

 
 

Volmari Porkka

Odotettu elämänkerta; kiehtova kuvaus suursaarelaisen tiedemiehen elämästä ja työstä 1800 –luvun murrosvuosina.  
 www.mediapalvelu.info
 
Mainospalkki